Lastensuojelun palvelut

Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lapsi tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, eikä kurittaa ruumiillisesti vaan lapsen itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen tulee tukea ja edistää. Lastensuojelutyön perustana on lastensuojelulaki. Lastensuojelutyöstä vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on kuitenkin heidän vanhemmillaan.

Lastensuojeluilmoitus

Tehdään lapsesta tai nuoresta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Monilla viranomaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, uskonnollisten yhteisöjen, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen, hätäkeskuksen, koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen henkilöstöllä ja näiden alueiden luottamushenkilöillä.

Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen, jos hänen mielestään lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Virka-ajan ulkopuolella akuuteissa lastensuojelutilanteissa ilmoituksen voi tehdä hätäkeskukseen, 112, jonka kautta saa yhteyden sosiaalipäivystykseen. Lastensuojeluilmoitukset käsitellään luottamuksellisina.
Päivystyspuhelin virka-aikana ma-pe klo 9.00-15.00 (ei klo 12.00-12.30) puh. (03) 6731 412.

Perhe- ja yksilökohtainen työ

Sosiaalityöntekijät auttavat perhettä erilaisin tukitoimin tai sijaishuollon keinoin silloin, kun lapsen/nuoren kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen kehitystään tai jos nuori omalla käytöksellään vaarantaa kasvuaan. Työn tavoitteena on lapsen edun toteutuminen.

Kun sosiaalitoimelle tulee lapsesta lastensuojeluilmoitus, aloitetaan yleensä lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitystyön kuluessa tavataan perheenjäseniä erikseen 2 – 4 kertaa ja tarvittaessa ollaan yhteydessä myös muihin lapsen elämässä mukana oleviin tahoihin, esim. kouluun tai päiväkotiin. Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat yhdessä perheen kanssa, voisiko perhe hyötyä lastensuojelun palveluista.

Lastensuojelun palveluja voivat olla avohuollon tukitoimet tai huostaanotto ja sijaishuolto.

Avohuollon tukitoimet

Avohuollon keskeisenä tehtävänä on lapsen kasvuolojen kehittäminen ja toisaalta vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukeminen. Avohuollossa korostuu sosiaalityön neuvova ja ohjaava rooli. Avohuollon tukitoimia voidaan järjestää vain, jos lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi niihin suostuvat. Avohuollon tukipalveluja voidaan järjestää yksin lapseen tai vanhemmille suunnattuna tai koko perheen palveluina ja tukitoimina. Avohuollon tukitoimen tarkoitus ja tavoitteet määritellään perheen kanssa tehtävässä asiakassuunnitelmassa, jota tarkistetaan tietyin väliajoin.

Avohuollon tukitoimet voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, millaisista perheen tai lapsen ongelmista kulloinkin on kyse. Avohuollon tukitoimet voivat tulla kyseeseen esim. vanhempien avioerotilanteessa, perheen akuutissa kriisitilanteessa, taloudellisissa ongelmissa, perheen sisäisestä väkivallasta tai lapsen koulunkäyntiin tai muuhun elämään liittyvästä epäsosiaalisesta käytöksestä. Avohuollon tukimuotoja ovat esim. perhetyö, päivähoito, tukiperhe, lapsen koulunkäynnin ja harrastusten tukeminen, asunnon hankinnassa avustaminen, taloudellinen tuki tai kotipalvelun järjestäminen. Joskus lapsen tai nuoren sijoittaminen lyhytaikaisesti kodin ulkopuolelle voi olla ratkaisu ongelmatilanteeseen.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Kiireellinen sijoitus

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisesti sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon kiireellisen sijoituksen päätöksellä. Kiireellinen sijoitus on voimassa enintään 30 päivää, ellei kyseisenä aikana ryhdytä valmistelemaan lapsen huostaanottoa. Kiireellinen sijoitus voidaan päättää jo aikaisemminkin, jos tilanne on rauhoittunut ja lapsen tai perheen tilanne voidaan turvata jatkossa avohuollon tukitoimin.

Huostaanotto

Huostaanotto on lastensuojelun viimesijainen keino. Päätöksen huostaanotosta tekee perusturvan viranhaltija (jos kaikki osapuolet suostuvat siihen) tai hakemuksesta hallinto-oikeus (tahdonvastainen).

Jälkihuolto

Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Tämän jälkeen nuorella on oikeus saada jälkihuollon palveluja 21 ikävuoteen saakka. Nuorta pyritään tukemaan taloudellisen ja muun tuen avulla samalla tavalla kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat aikuistuvia lapsiaan.