Isyyden selvittäminen

Isyyden vahvistamisen johdosta avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi tulee saamaan saman sukuaseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Tämä merkitsee mm. sitä, että:

•  lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan
•  lapsi perii molemmat vanhempansa
•  lapsella on oikeus isän sukunimeen
•  lapsella on oikeus isän jälkeen eläke- ja vakuutusetuuksiin 

Selvittäminen ja tunnustaminen

Isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja . Väestörekisterin pitäjältä tulee lastenvalvojalle ilmoitus avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, minkä jälkeen lastenvalvoja ottaa yhteyden lapsen äitiin. 

Neuvottelussa äidin kanssa lastenvalvoja selostaa äidille isyyden vahvistamisen vaikutuksen lapsen oikeudellisen ja taloudellisen aseman kannalta sekä ne toimenpiteet, joihin lastenvalvojan tulee ryhtyä isyyttä koskevien tietojen hankkimiseksi. 

Kun lapsen äiti ja isä ovat yhtä mieltä isyydestä, voidaan isyys selvittää ja tunnustaa samalla käynnillä lastenvalvojan luona, jossa kummatkin vanhemmat ovat läsnä. Tunnustamisesta laaditaan asiakirjat, joiden perusteella käräjäoikeuden tuomari hyväksyy isyyden tunnustamisen. 

Lastenvalvoja ei saa aloittaa tai jatkaa isyyden selvittämistä vastoin äidin tahtoa, jos lapsen äiti on kirjallisesti ilmoittanut vastustavansa isyyden selvittämistä ja lapsi on äitinsä huollossa tai hoidettavana. 

Isyyden selvittäminen on kuitenkin toimitettava, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä. 

Isyyttä ei voida vahvistaa vastoin 15 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa.
Lapsi, joka syntyy avioeron jälkeen, katsotaan aina avioliiton ulkopuolella syntyneeksi ja isyys vahvistetaan tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä.